4.-8. heinäkuuta 2018

Ennakkoesite 2018

Esittelyt

Tervehdys

Meidän suomalaisten sisällissodasta on kulunut sata vuotta. Itsenäistymisen ajan historiat vaikuttavat ajatteluumme. Nuo hurmokselliset tapahtumat ovat muokkautuneet vuosien kuluessa jonkinlaiseksi kaukaiseksi legendaksi hyvän ja pahan kamppailusta, joka edelleen jäytää tajuntamme sokkeloissa. Ja johon edelleen palataan kun puhutaan Karjalankannaksen torjuntavoitosta tai Nokia kaatumisesta tai Venäjän kaupan tyrehtymisestä tai Euroopan unionin määräämistä hakkuurajoituksista.

Vuonna 2018 näyttää siltä, että vuoden 1918 tapahtumat ylittivät monikymmenkertaisesti tuonaikaisen sivistyneistön ennustukset tulevasta. Kirjailijat, kuvataiteilijat, säveltäjät tai yliopistomiehet sekä harvalukuiset naiset eivät kyenneet näkemään sitä isoa kuvaa, johon nuori maa tulisi syöksymään muutaman kuukauden kuluessa.

Kalevalainen kansa kurkotti kohti kosmista aamunkoittoa. Monet tuon ajan kirjailijoista näkivät itsensä uudistusmielisiksi ja avarakatseisiksi, tulevaisuuden visionääreiksi. Harvalukuinen eliitti viritteli ympärilleen tiheätä pöhinää. Huikeata visiota. Uutta tieteen ja taiteen kuningaskuntaa. Joka nousisi maailmansodan raunioista merkittäväksi eurooppalaiseksi vaikuttajaksi.

Kun sisällissota oli riehunut yli nuoren kasakunnan, moni aikalainen tuomitsi jyrkästi työväestön kapinan ja sitä seuranneet hirmuteot. Heti sodan jälkeen ilmestyi monilukuinen määrä kiihotusrunoutta, joka leimasi punaiset alemmaksi ihmisroduksi ja ihmishirviöiksi. Nämä hirviöt tuli hävittää kertakaikkisesti. Tällaisia ajatuksia kirjasivat ylös monet merkittävät kansalliskirjailijamme. Kuten muuan E.Leino, eräs I.Kianto, joku V.A. Koskenniemi sekä L.Onerva. Sisällissota merkitsi kuningaskunnasta haaveileville ajattelijoille suurta henkistä romahdusta. Vuonna 1918 ilmestyneessä runossa ”Agitaattori” Joel Lehtonen esitti kapinalliset yhteiskunnan pahana aineksena ja yhtyi siten mm. V.A. Koskenniemen aatoksiin rikollisesta hävinneestä osapuolesta. Juhani Aho vaipui hiljaisuuteen ja kuoli pois. Vasta Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian ilmestymisen jälkeen sisällissodan punakaartilaiset nähtiin ihmisinä, jotka lähtivät hakemaan itselleen oikeutta määritellä oman elämänsä askelkuviot.

Taisto Reimaluoto
Taiteellinen johtaja

Harri Nordell - Suven Runoilija 2018

Harri Nordell (s. 1956) on Kajaanin Runoviikon kesän 2018 Suven runoilija. Paraisilla asuva runoilija on tunnettu minimalistisista runoista, ja hänen tuotantoaan on kuvattu suureksi arvoitukseksi.

Nordell julkaisee harvoin, mutta häntä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä nykyrunoilijoista. On sanottu, että hänellä on kyky hämmentäviin ja teräviin kiteytyksiin, jotka ovat painavuudessaan täysin omaa luokkaansa kotimaisessa runoudessa. Uusimmasta kokoelmasta kirjoitettiin, että sen runot hakevat jatkuvasti muotoaan, eivätkä ole kertovia. Niiden puhuja kertoo itsestään ja puhuttelee toista, mutta jättää kaiken arvoitukseksi. Nordellia pidetään ennen kaikkea uudistajana, ei perinteen jatkajana.

Uudesta kokoelmasta kriitikot ovat nostaneet esiin valon ja näkemisen teemat, jotka konkretisoituvat luontokuvauksissa kesäisinä merenrantoina ja häikäisevänä aurinkona. Valo ei ole silti yksin, vastapainona runoissa on surupukuisia kuusia ja kuoleman läsnäoloa.

Runojen muotokieli vaihtelee uudessa kokoelmassa tyylikkäästi aivan lyhyistä säkeistä vähän laajempiin teksteihin. Herkästi toteutettu runokielen muuntuvuus tekee luku-
kokemuksesta nautittavan herkän miltei eteerisen.

Nordellin runoja on käännetty lukuisille eurooppalaisille kielille ja niistä on myös sävelletty lauluja. Häneltä on ilmestynyt kuusi runokokoelmaa, yksi näytelmä sekä valittujen runojen kokoelma. Nordellin esikoisteos Syvällä päivät (WSOY) ilmestyi 1980, ja Nordell sai siitä WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon. Vuonna 2001 hän voitti Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnon kokoelmallaan Tomunhäikäisyvalo (WSOY).

Vuonna 2011 julkaistiin Nordellin Valitut runot 1980–2006 nimellä Sanaliekki äänettömyydessä (WSOY). Viime vuonna ilmestyi kuudes kokoelma Hajo (WSOY) ja se oli Tanssiva karhu -ehdokas.

Veikko Halmetoja
Runoviikon tiedottaja

Kajaanin runoviikoilla tapahtuu, tule sinäkin!

Artikkelit

Lyhytteatterifestivaali

Kajaanin Runoviikko Liikkuu Esitystaiteen Rajapinnoilla

Tänä kesänä Kajaanin Runoviikolla teatteri kohtaa vahvasti kuvataiteen. Kaksi esitystä viivähtää Kajaanissa useamman päivän, tarjoten esitystaiteen lisäksi visuaalisia elämyksiä. Kuvanveistäjinä...